Elämäni päivät.

Nyt on lauantai - torstaina oli lääkäri ja viime viikon pistelyiden jälkeen armahdettiin sen verran, että tulevana maanantaina on syto kun se olisi pitänyt olla jo viime torstaina.

Ajatukset ovat vielä torstain lääkärissä vaikka toivoa ei saisikaan menettää - ei vielä kun on 5 sytoa ennen seuraavaa ct-kuvausta. S-arvoja seurataan nyt joka kerta ennen tiputusta. Toki oli mennyt alaspäin, mutta vain 2:den pykälän verran ja maksa-arvotkin olivat laskeneet.
Toivossa eletään nyt eteenpäin vaikkei helppoa olekaan. http://testi234.blogspot.com/2010/08/ei-oikein-tieda-mitaajatelle.html

Loppujen lopuksihan Jumalan kädessä on kaikki!
Pelko pukkaa päälle,kuoleman pelko - ottaako Jumala minut valtakuntaansa kun joskus tämän taivalluksen jätän. Olenko arvollinen. Jos olen, niin ilolla otan sen vastaan.
Nöyräksi vetää.
Lapsille tämä on raskasta aikaa ja turhan jännittävää. Vanhin juuri soitti ja kysyi mikä fiilis?(oli kanssani lääkärissä mukana).

Herra, Sinun huomaasi jätän kaiken elämäni päivät, muuta en voi sanoa.

Nita

Tässä selitys Nurkkiksen sähköposti viestin ihmeellisyyteen:

 Nimeni on Nita.

Kissa neitikin palasi retkeltään - saa nähdä "sattuiko" mitään. Toivottavasti ei......hyppy kausi ainakin alkoi kun ulvoo välillä kuin pieni lapsi.   Ventti.: minusta oli tosi piristävä reissu. Mitä nuo omistajat hermoilee. ......ja rapalassa tapahtuu tosin enimmäkseen kipristysten muodossa.

Rapala.

Onneksi vähän helppasi tuo helle - hulluksi oli tulla. Ehkä tuo helle on myös teettänyt mahatautia liikkeelle. Meillä ainakin on tyttö ollut 1-2 päivää ja sitten on mennyt ohi. Minulla taas on ollut myös, mutta näyttää siltä että ohi menee - toivottavasti ei palaa.

Meillä Ventti kissa otti hatkat. Missä lie raukka seikkailee kun se ei ole tottunut olemaan ulkona. Ilmoituksen laitoin tai tyttö laittoi regionlineen kaupungin paikalliseen ilmaiseen rivi-ilmoitus palstaan.

Kyllä kotona on vaan hyvä olla (tuli tuossa yht'äkkiä mieleen).

Jos et tiedä, missä koti on,

mene sinne, missä on joku ihminen,

joka rakastaa sinua.

Onko sinulla särjetty sydän?

Ehkä on aika päivittää tätäkin blogia.
Tänään minulla on ollut tällaista mielessä:

Meidän sairautemme hän kantoi


"Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut."


Hyvin vanha heprealainen sananlasku sanoo: "Jos ahdistus yllättää sinut, sinä tutkit itseäsi; jos tutkit etkä löydä syytä, katso, ne ovat rakkauden aiheuttamia kärsimyksiä."

 Jumala on kaiken takana. Vanhan testamentin kielessä sana "vaivat" ja "nöyrä" muodostuvat samasta sanajuuresta. Moosesta kuvaavan sanan 4. Moos. 12. luvusta, joka kertoo, että hän "oli nöyrä, nöyrempi kuin kukaan ihminen maan päällä" ja Mooses oli sangen kiusattu mies, kiusatumpi kuin kukaan ihminen maan päällä." Juuri kiusatut kokevat Jeesuksen avun. Jesaja sanoo Jumalasta: "Minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särjetty henki ja arka tunto minun sanani edessä." Jumalan rakkaus voi johtaa nöyryytyksiin ja kärsimyksiin.

Muista se,  että  jos kärsit jostain sairaudesta, ahdistuksesta tms., niin se ei tarkoita Jumalan rangaistusta.
Minullakun on tuo syöpä niin olen kokenut sen enemmän siunauksena. Sillä se laittaa nöyräksi ja lumpiot lattiaan rukoilemaan suorastaan huutamaan Kaikki Valtiaan Isän puoleen ja katsomaan ainoastaan tyhjään ristin puuhun, sillä vapahtajamme elää ja tietää tuskasi.

Toisaalta ja toisaalta sitten ei.

Ilme muuttui blogissa iloiseksi, mutta mieli on maassa koska paniikkikohtaukset vaivaavat minua edelleen. Mistä ja miksi ne tulevat sitä en tiedä.
Kaiken järjen mukaan olon pitäisi olla ihan hyvä - varsinkin tuon eilisen lääkäri käynnin jälkeen, mutta ei.
Kait se sitten niin on, että syöpäläisen mieli ei anna rauhaaja ikäväkin painaa....juu nou.

Ja tietystituleva maanantai tiputuksineen. Siinäkään ei mitään jos ei tulisi olo jälkeenpäin ankeaksi ja käsi kipeäksi- eli tarkoittaa kuin saisi pahan palovamman käteen. Sitä kestää tiputuksen aloituksesta 2-3 päivää.
Jos sitä tunnetta ei olisi, niin tiputuksessa ei olisi mitään inhottavaa. Mutta se on vain kestettävä, jos mielii parantua.

Taustan ja mielen vaihto.

Ajattelin vähän muuttaa taustaa vähän vuodenajan mukaiseksi. Toivottavasti mieli tästä paranee vaikka joskus vähän temppuilee (Mun-blogi).

Sinuun luottavat kaikki, jotka tuntevat sinut. Sinä, Herra, et hylkää ketään, joka etsii sinulta apua. Ps.9:11